Tutkijoiden nykyaikaiset työkalut verkossa

Mielestäni tämän Jere Majavan luennon (30.1.2013) aihepiiri oli varsin mielenkiintoinen ja ajankohtainen. Esim. seuraavia asioita on tutkijankin tosiaan syytä välillä pohtia:

(1). Mitä seuraa siitä, että antaa tietylle palvelulle hyödyntää Facebookiin tallennettuja omia tietoja? Kannatan ajatusta siitä, että erityyppisille ja eri tarkoituksen omaaville palveluille käyttäjä rakentaa itse tientynlaisen identiteetin. Ystäviä, baarikavereita, yliopiston opettajia, lukiokavereita jne. ei ehkä kannata sotkea samaan palveluun. Ehkä tehokkain tapa tutkijalle olisi perustaa oma Internet-sivu. Oman www-sivun kautta olisi edelleen linkit varsinaiseen tutkimusblogiin sekä LinkedIn, Academia.edu tai ResearchGate-tyyppiseen palveluun, joissa julkaistut artikkelit olisi kätevä esittää ja joissa samantyyppistä tutkimusta tekevät ihmiset voivat helposti verkostoitua. Proffaa ei ehkä kannata pyytää facebookissa kaveriksi, mutta ResearchGatessä yhteydestä voi  olla suurtakin hyötyä vaikkakaan et ole hänen tasollaan tieteellisesti. Näet milloin uusia julkaisuja ilmestyy ja ketkä jakavat samanlaiset näkemykset asioista. Tämä voi olla suuri etu jatko-opiskelijalle, joka hakee artikkeleihinsa hyviä lähteitä tai johtopäätelmilleen validiutta. Toisaalta tiedon voi saada muualtakin.

(2). Miksi palvelu vaatii käyttäjätunnuksen ja salansanan? Miksi palvelussa ei voi esiintyä anonyyminä käyttäjänä? Miksi palvelu vaatii lukemaan useiden sivujen mittaiset käyttöehdot times new roman 6,5-fontilla? Mitä tarkoitusta varten sähköpostiosoitteita kerätään muuta kuin että palvelun aktivointi tapahtuu emailiisi lähetetyn linkin kautta? Alkaako sähköpostiisi ilmestyä mainoksia palvelun kautta? Miksi ilmaisten palveluiden eri sovellukset saattavat vuosien päästä muuttua maksullisiksi? Tämän ominaisuuden käyttö maksaa näin ja näin paljon kuukaudessa…

(3). Miksi palvelua ei voi poistaa? Miksi palvelun tili ei ehkä todellisuudessa poistukaan, vaikka olet jo lopettanut tilisi? Joudutko odottamaan usean vuoden ennen kuin tilisi häviää bittiavaruuteen?

(4). Mitkä ovat Twitterin huonot ja hyvät puolet? Menetätkö todellisuudessa arvokasta aikaasi kun vastaanotat ja luet infomaatiotulvaa? Tieto on kletiimiä ja sinällään käyttökelvotonta tieteellisissä tutkimuksissa ellet vartavasten tutki sosiaalista mediaa ja twiittejä. Toisaalta Twitter antaa mahdollisuuden jakaa informaatiota nopeasti. Se voi olla tehokas työkalu, joka saattaa antaa laajemman käsityksen ilmiöstä, josta puhutaan.

(5). Onko epäkohteliasta olla facebookissa tai twitterissä luennolla? Vastaus on monilta tahoilta: ei ole enää! Joidenkin mielestä et voi olla cool-opettaja, jos nipotat vanhanaikaisesti, ”että sulkekaa laptopit jne.”  Olen itse ollut jenkeissä ja täällä Suomessakin luennoilla, joiden alussa vaadittiin sulkemaan sosiaalisen median sovellukset. Mikäli joku ei uskonut, niin tätä huomautettin asiasta. Toiset, kansainvälisesti hyvinkin arvostetut opettajat toisaalta antoivat vapaasti luvan opiskelijoille olla facebookissa jne. kesken luennon tai pienen kurssin.

3 vastausta artikkeliin “Tutkijoiden nykyaikaiset työkalut verkossa

  1. Hei,

    Hyviä kysymyksiä! Viimeisestä tuli mieleeni, että meitä oppijoita on varmasti monenlaisia – joku saattaa pystyä seuraamaan luentoa mainiosti, vaikka välillä vilkuilisikin vaikkapa Facebookiin merkityt uusimmat kommentit. Minä sen sijaan kirjoitan tätä vastaustani sinulle kaikessa hiljaisuudessa, koska minulle se sopii parhaiten. Luennoillekin varustaudun yleensä perinteisesti kynän ja lehtiön kanssa. Kurssilaistemme joukossa on monta opettajaa – mitenköhän he asiaan suhtautuvat?

  2. Hei!

    Minäkin jäin pohtimaan tuota viimeistä kysymystä! Olen aina pitänyt epäkohteliaana (ja pidän edelleen) tietokoneen tai puhelimen näppäilyä luennolla. Tosin kuten Annika vastauksessaan mainitsi, voi tietysti olla, että joku pystyy keskittymään ihan hyvin molempiin asioihin yhtä aikaa.

    Joskus minua kyllä opettajana on suututtanut, että jos olen juuri selittänyt jonkun asian juurta jaksaen, tietokonetta näppäilevä opiskelija sitten kysyy, että entäs tämä ja tämä asia, kun tästä ei ole mainittu lainkaan… ja näin on käynyt useamminkin! Tosin silloin muutkin opiskelijat ovat hieman hämmästelleet kysymystä, kun asiasta on juuri puhuttu.

    Mutta on tietysti totta, että joskus ajatus harhailee ja karkaa ihan ilman tietokonettakin, joten en tiedä, kuinka paljon johtuu koneista ja kuinka paljon muusta.

    Taidan olla hieman vanhakantainen, mutta mielestäni on kohteliasta kuunnella luentoa ilman kännykkään.

  3. Kiitos paljon kommenteista,

    Olen samoilla suuntaviivoilla. Näin me nyt siis vahvistamme toistemme näkemyksiä täällä verkossa.

    Kuulun itse ns. Y-sukupolveen. Tästä kohortista käytetään käsittääkseni toisinaan nimitystä nettisukupolvi. Käytännössä selvästi nopeammat Internet-yhteydet (ISDN, ADSL) ilmaantuivat pikkukaupunkiini silloin kun olin yläasteella 9. luokalla ja lukion ekalla. Aika pitkälti olin tähän mennessä tottunut käymään ”koulumaista” koulua suomalaiseen tyyliin, jossa oppilas seuraa opettajan opetusta hiljaa ja suhteellisen kurinalaisesti ilman älypuhelinta. Hiljaisuus ei suinkaan aina toistunut vaan oli myös niitä rentoja opettajia, jotka näkivät pienen meluamisen ja hälinän jokseenkin normaalina koulukäyttäytymisenä. Luokasta erottautui 1-2 opiskelijaa, jotka oikeasti tiesivät asioista.

    Lukiossakaan 2000-luvun alussa ei ihmisillä ollut älypuhelimia, vaan joku perus Nokia 5510. Myöhemmin 2000-luvulla aloin nähdä itseni ”hieman rajapinnassa” näiden sosiaalisten medioiden ja muiden palveluiden tultua nopeasti käyttöön tehokkaisiin laitteisiin. Jotenkin sitä on vaan tottunut seuramaan luentoa ilman että tekisin jotain muuta siinä välissä facebookissa tai vastaavassa sovelluksessa. Yliopistoluennot ainakin kohdallani monesti vaativat keskittymistä täysin itse asiaan. Tämä 2000-luvun sukupolvi, ns Z-sukupolvi on taas kehittyneen elektroniikan keskelle syntynyt uusi sukupolvi. Tämän sukupolven nuoret pystyvät nyt luomaan yhteyksiä eri puolille maailmaa jo varsin nuoressa iässä (kehittyneen tietotekniikan ansiosta). Mikäli kurssilla käyttäytymisen ”aikaisemmista pelisäännöistä” aletaan luopua niin monet ihmiset saattavat jopa joskus pitää tätä minunkin kirjoittelua aivan absurdina. Totta kai sinä saat olla facebookissa ja pelata AngryBirdsia äänettömänä tai hiljaisella äänellä mukavan opettajan tunnilla jos ei vaan kiinnosta…

Vastaa

Please log in using one of these methods to post your comment:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s