Tutkijat verkoilla: kirjaston hyödylliset palvelut

Tutkijat verkoilla tutustuivat tällä kertaa HY:n kirjaston verkkopalveluihin. Johanna Lahikainen esitteli luennollaan Helsingin yliopiston kirjastopalveluja keskiviikkona 6.2. Luento oli varsin hyödyllinen minulle, sillä aloittaessaan jatko-opinnot opiskelijan on syytä päivittää tietonsa ajanmukaisista kirjastopalveluista. Kysymys kuuluu, miten käytän opiskeluun suunnatun ajan jatko-opiskelijana mahdollisimman tehokkaasti. Mistä löydän etsimäni julkaisut nopeasti ja vaivattomasti? Alla joitakin muistiinpanojani luennosta:

(1) Ensinnäkin, Google Scholar ei ole ainut oikea ratkaisu onnistuneeseen tiedonhakuun. Lahikainen suositteli käyttämään yliopiston Nelli-portaalia ensin ja menemään tämän verkkopalvelun kautta scholariin. Näin saan käyttööni enemmän kokotekstejä. Joka yliopistolla on oma Nellinsä…

(2) Mikäli jotain teosta ei sattumoisin löydy, niin aina voi tilata vanhasta kunnon vaarista. Varastokirjasto on opetus- ja kultturiministeriön alainen valtakunnallinen kirjasto, jonka tarkoitus on palvella tieteellisiä, yleisiä ja muita kirjastoja. Vaarin tehtävä on vastaanottaa ja säilyttää suomalaisista kirjastoista siirrettävää aineistoa sekä asettaa se tarvitsijoiden käyttöön.

(3) Melindaa (aiemmin Linda) kannattaa käyttää mikäli Helkasta en löydä etsimääni. Melinda on kaikkien suomalaisten yliopistojen yhteistietokanta. Käytössäni on myös kansalliskirjasto, josta kaikki suomalaiset, vanhimmatkin väitöskirjat muun muassa löytyvät. Kansalliskirjasto on HY:n erillislaitos, joka palvelee kaikkia kirjastoja. Sieltä löytyvät vanhat sanomalehdet ja jopa hääkutsut. Kaatuneesta avioliitosta jää siis ikuinen tahra, joka arkistoidaan pysyvästi. Fennica, Suomen kansallisbibliografia: https://fennica.linneanet.fi/vwebv/searchBasic?sk=fi_FI

(4) ARTO:sta löytyvät artikkelit ja ALEKSIsta sanomalehdet. YSA on puolestaan yleinen suomalainen asiasanasto, joka on tarkoitettu indeksoinnin ja tiedonhaun apuvälineeksi. Tätä en ole aikaisemmin käyttänyt. Palvelu vaikuttaisi varsin hyödylliseltä varsinkin jos haluan tarkistaa joitain synonyymejä. YSA julkaistiin aiemmin ilmeisesti HY:n kirjaston kustantamana kirjana. Nykyään nettijulkaisusta käytetään nimitystä VESA.

(5) http://www.wordle.net eli sanapilven tekijällä voin piristää tavanomaista, väitöskirjan tekemisen arkeani. Voin suunnitella väitöskirjalleni hienon kannen palvelun avulla. Miksi en kokeilisi?:)

(6) Feed Navigator on loistava tapa päästä käsiksi uusimpiin tutkimusartikkeleihin!

(7) Julkaisufoorum (http://www.tsv.fi/julkaisufoorumi/) suorittaa tieteellistä laadunarviointia ja päivittää julkaisuja ranking-asteikolla 1-3. (1 = perustaso; 2 = johtava taso; 3 = korkein taso). Onko perustaso lähinnä luotettavaa tiedonhakua varten? Varmasti monografiaväitöskirjani lähdeluettelo koostuu pääasiassa (pikemmin) tason 2 ja 3 julkaisuista.  Ensimmäinen julkaisufoorumi-luokitus valmistui vuonna 2011.

(8) kirjasto-keskusta@helsinki.fi-sähköpostiosoitteeseen voi laittaa pyyntöjä esim. uuden kirjan tilaamisesta jne.

One thought on “Tutkijat verkoilla: kirjaston hyödylliset palvelut

  1. Olit kirjoittanut hyvän muistilistan luennon sisällöistä! Tuo GoogleScholar on tietääkseni kuitenkin aika hyvä ja laadukas, joten jos se palvelee hyvin oman tutkimusaiheesi kannalta, niin käytä ihmeessä. Olen muuten kuullut, että ”google-sukupolven” tutkijat hyödyntävät nimenomaan tuota palvelua, ja jättävät omaan arvoonsa muut tietokannat. Väittämän luotettavuutta en osaa arvioida, mutta olisivatkohan nuo palvelut nykyään jo tasaväkisiä?!

    Julkaisufoorumista sen verran, että suurin osan sen rankkaamista lehdistä on saavuttanut tason 1. Tasoa 2 ja 3 löytyy siis verrattain vähän ja silloin on jo kovemman luokan journalista kysymys. Ja jos lehtien vertaisarviointi kiinnostaa sinua erityisesti (ja etsit hyvää lehteä artikkeleillesi ☺) kannattaa mennä vaikka Nellin kautta journaleiden tietoihin, ja tsekata, onko kiinnostamasi lehti vertaisarvioitu ja onko sille määritelty IF:a tai SJR:a. Nämä ovat siis niitä kansainvälisiä vaikuttavuuskertoimia, joita lehdille annetaan ja joita tutkijat seurailevat maailmalla.

Vastaa

Please log in using one of these methods to post your comment:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s