Referenssejä

Alla on koottuna valittuja referenssejä:

Helsingin kaupunginkanslia:

Vuonna 2020 yksi tehtävistäni oli kartoittaa Helsingin työllisyydenhoidon BI:n kokonaisinfrastruktuuria ja luoda tiedolla johtamisen malli alkavaan Helsingin työllisyyden kuntakokeiluun. Kirjoitin laajan BI-raportin, joka toi hyötyä kuntakokeilulle sekä lisäarvoa yksikön toiminnan kehittämiselle:

Osana tiedolla johtamisen kokonaisuutta suoritin Helsingin seudun kauppakamarin ja Ratkaisutoimisto Seedin tiedolla johtamisen digiajokortin:

Suoritin myös ”Tekoälyä yhteiskunnan tarpeisiin -kurssin”, josta myönnettiin osaamismerkki:

Työllisyyden kuntakokeiluista laatimiini visualisoituihin Infogram-koonteihin voi tutustua Elinkeinot ja työmarkkinat Helsingissä -Internet-sivustolla

Kuuden suurimman kaupungin työllisyyspalvelut 2018 -raportin laadintaan osallistuin vuonna 2019. Vastasin myös neljän strategisen työllisyyshankkeen (Työkyky käyttöön, Digirasti, SIEPP sekä Women to Work) seuranta- ja vaikuttavuustutkimuksen koordinaatiosta vuonna 2019. Olin mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa Työkyky käyttöön -hanketta. Vaikuttavuuden saavuttamiseksi ja todentamiseksi näissä strategisissa hankkeissa tavoiteltiin systeemistä muutosta asiakkaissa ja rakenteissa. Alustin 9.12.2019 kaupunginhallituksen elinjaostossa (Eja) valmistelemastani asiasta (§ 51 Asia/9) ”Helsingin työllisyydenhoidon haasteet ja mahdollisuudet”. Asian liitteinä ovat mainitut seuranta- ja tutkimusraportit:

Helsingin työllisyyspalveluista kirjoitin vuonna 2018 laajan 90-sivuisen seuranta- ja vaikuttavuustutkimuksen sekä lyhennelmän. Tutkimuksessa raportoin työllisyyspalveluiden ja toimenpiteiden tulokset TYP-palvelusta, palkkatuesta, työkokeilusta, Helsinki-lisästä, työmarkkinatuen kuntaosuudesta sekä Työrastista:

Pirkanmaan liitto:

MASTRA-kehittämis- ja tutkimushankkeen − Strategiaa vai taktiikkaa? − maakuntakaavoituksen vaikuttavuuden kehittäminen − keskeisinä tavoitteena oli maakuntakaavoituksen vaikuttavuuden lisääminen ja maakuntakaavan roolin terävöittäminen strategisen suunnittelun välineenä. Ympäristöministeriön ja Pirkanmaan liiton rahoittamassa hankkeessa käsiteltiin maankäyttövaihtoehtojen yhdyskuntarakenteellisten vaikutusten arviointia, vaikutusten arvioinnin joukkouttamista sekä strategisen kaavakartan ja kaavamääräysten kehittämistä. Pilottihankkeen yksi keskeisimmistä tavoitteista oli edistää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista. Erityisenä painopisteenä olivat alue- ja yhdyskuntarakenteelliset kysymykset. Hankeen kärjet, joilla maakuntakaavan ja strategian roolia terävöitettiin, olivat joukkouttamiseen tukeutuva strateginen prosessi, strategiset valinnat ja kaavakartta.

FCG Finnish Consulting Group Oy:

Asiakas: Ympäristöministeriö

Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmän toimivuus -selvitys (AKSU 2012) oli osa laajempaa maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointia. Selvitys perustui kolmeen kyselyyn, jotka suunnattiin alueidenkäytön suunnittelun ja ohjauksen asiantuntijoille, kansalaisjärjestöille sekä elinkeinoelämän toimijoille. AKSU 2012 selvityksessä painopisteet alueidenkäytön suunnittelun ja ohjauksen asiantuntijoille kohdistetussa kyselyssä olivat: (1) Kaavojen työnjaon kehittyminen, ohjaussuhteen toimivuus sekä kaavoituksen sujuvuus. (2) Kaavajärjestelmän käyttö eri tilainteissa. (3) Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen ja niiden soveltaminen. (4) Osallistuminen eri kaavatasoilla. Kansalaisjärjestöille suunnatussa kyselyssä vastaajilta tiedusteltiin kaavoituksen tiedonsaannista, osallistumisesta, vaikutuskeinoista sekä näkemyksiä siitä, miten näkemyksiä oli otettu huomioon. Lisäksi vastaajilta kysyttiin kaavoitukseen liittyvistä toimintatapojen muutoksista viime vuosien aikana. Elinkeinoelämän toimijoilta kysyttiin vastaavia asioita kuin kansalaisjärjestökyselyssä sekä niiden lisäksi kokemuksia kaavoitusprosessin kestosta ja ennakoitavuudesta sekä kaavoituksen vaikutuksista kilpailuun.

Asiakas: Valtiovarainministeriö

Joensuun seudun asukkaiden palveluntarpeiden ennakontia FCG Oy:n ART-mallilla (Liperi, Polvijärvi, jne.). Kehittyneen ART-mallin avulla saadaan kuvaus kuntien palvelutarpeiden kehityksestä, henkilöstön rekrytointitarpeesta sekä näiden tekijöiden vaikutuksesta kuntatalouteen. Ennakointimalli perustuu ”nykytilan siirtämiseen tulevaisuuteen”, jolloin lainsäädännön ja palvelurakenteiden katsotaan säilyvän nykyisen kaltaisina.

Suomen Kuntaliitto:

Kaupunkipolitiikkaa edunsaajille? -tutkimusjulkaisun teko Suomen Kuntaliiton kaupunkipoliittiselle työryhmälle. Toteutin professori Patrick Le Galèsin haastattelun Pariisissa kesäkuussa 2011 ja professori Robert W Laken haastattelun sähköpostitse Yhdysvaltojen CUPR:stä (US Center for Urban Policy Research) vuonna 2010

Kuntien Strateginen yhdistyminen (KSY) -hankkeen kuntajakoselvitysprojekti. KSY:ssä tehtiin kuntaliitostutkimusta, kuten kuntaliitosten hyötytekijöiden ja haittatekijöiden tarkastelua, kuntaliitosten toteutuksen merkityksen arviointia, aikajänteen arviointia, yhdistymissopimusten analyysejä alueellisen ja toiminnallisen sitovuuden osalta, kuntajohtajille suunnattu Webropol-kysely sekä järjestettiin Kuntarakennefoorumi.