Verkkojakson aihe: digitaalinen ontologia
Nykyään digitaalisen ontologian ja digitaalisten työvälineiden tutkijat painottavat, että Internetiä ja Internetissä tapahtuvaa toimintaa ei tulisi nykyään tutkia enää jotenkin kategorisesti erillisenä muusta elämästä. Sanotaan, että ”The online, rather than the real, is now “the baseline”. Internet tulisikin nähdä osana laajempaa kollektiivia, jonka kokoonpanoon luetaan muun muassa ihmiset, esineet, tekniikat, ideat, ravinto, rakennetut tilat ja viestintävälineet. Internet tulisi nähdä myös kollektiivin nopeuttajana ja suunnankorjaajana. Sosiaalisen median sovellukset ja digitaaliset tiedonhakuvälineet ovatkin nimittäin muokanneet vanhoja kollektiiveja dynaamisimmiksi ja mahdollistaneet yksilöiden välisen digitaalisen verkostoitumisen huimalla nopeudella. Internet ja uusi tutkimusparadigma johdattaakin tutkijat nyt professori Bruno Latourin sanoin vihdoinkin Gabriel Tarden (1843 – 1904) tekemän sosiologian äärelle. Tarde katsoi, että skaalan käsite olisi nähtävä sosiologisena keksintönä -sen avulla yksilöiden kokoonpanoista muodostuu yhteiskunta.
Emile Durkeimin hierarkkisesta ontologiasta on siirrytty Latourin kuvailemaan tasaiseen ja digitaaliseen ontologiaan, jossa skaalakysymys tulee olemaan ratkaiseva. Kollektiivia, joka koostuu monilukuisista sosiaalisista sijaintipaikoista, ei vielä täysin tyhjentävästi ymmärretä. Sosiaaliset sijaintipaikat voivat olla virtuaalisia (online) tai ei-virtuaalisia (offline). Ne ovat oman toimintansa lainsäätäjiä ja ovat dynaamisesti yhteydessä muihin virtuaalisiiin tai ei-virtuaalisiin sosiaalisiin sijaintipaikkoihin sanomisten, tekemisten ja puheiden kautta. Maailma tulisi ymmärtää globalisaation aikana tasaisena (flat), jossa nyt keskinäiset, vastavuoroiset yhteydet korostuvat huimalla nopeudella erityisesti Internetissä. Voit ladata CVsi Internetiin, ketätä Facebookissa yhteyksiä eri puolilta maailmaa jne.
Kaupunkitutkija verkoilla 
Kiitos mielenkiintoisesta jutustasi sekä siihen liittyvästä linkistä! Olen aiemmin sosiologian opinnoissa tutustunut myös Latourin huikeisiin teknologia-ideointeihin, mutta tämä Tardesin skaala oli minulle uutta ja jännittävää. Menin linkistäsi toisiin, ja huomasin siellä myös yhteyksiä omaan tutkimukseeni ja käyttämääni kirjallisuuteen. Tuo Latourin artikkeli ’The Whole is Always Smaller Than Its Parts’ löytyi myös sieltä; kiinnostavaa!
Tardesin skaala on todella mielenkiintoinen. Tutkin muuten skaalaa omassa väitöskirjassani. Suomen Kuntaliitolle tekemässä tutkimuksessani ’Kaupunkipolitiikkaa edunsaajille?’ (löytyy myös verkkojulkaisuna) olen muun muassa sivunnut skaalakysymystä. Minkälaiseen sosiologiaan sinä olet erikoistunut?
Jouduin lukemaan kirjoitustasi oikein ajatuksella. Postauksessasi oli sosiologialle (?) tyypillisiä, mutta itselleni kasvatustieteilijänä vieraita käsitteitä, joihin takerruin. Okei, tiedän mitä kollektiivi tai skaala yleiskielessä tarkoittavat, mutta miten ne määritellään verkkotutkimuksen yhteydessä tarkemmin ja mitä ne ihan konkreettisesti voivat olla. Ja onko tuo digitaalinen ontologia –käsitteenä muuten vakiintunut? Itse en ollut aiemmin sitä kuullut, mutta tottahan toki määritelmiä ja oppeja digitaalisen maailman olemuksesta tarvitaan.
Tutkijoiden esittämän ajatuksen Internetin sulautumisesta ihmisten elämään on helppo allekirjoittaa. Verkot eivät enää todellakaan ole mitään muusta elämästä irrallista. Kollektiivin, ymmärretäänkö se nyt sitten virtuaaliyhteisönä tai ihmisryhminä, rajat tosiaan ovat sulautuneet ja toiminnan muodot vaihtuneet. Tuo ritirimpsu Internetistä osana suurempaa kollektiivia tuo muuten mieleeni Paceyn (1983) määritelmät teknologiasta järjestelmänä.